16 heinäkuuta 2021 – Ilmastomuutos on totta ja asian suhteen vallitsee kohtuullisen laaja konsensus niin Suomessa, EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin. Sen sijaan korjaavien toimenpiteiden suhteen onkin jo hajontaa niiden vaikuttavuudesta – näin myös EU:ssa.
Green Deal – työkalupakin keskeiset työkalut ovat poliittisia, joissa korostetaan mm. metsien monimuotoisuutta, puhdasta energiaa, kestävää teollisuutta ja ilmastotoimia. Keskiviikkona 14.7. EU-komissio julkisti ilmasto ja energiapaketin Fit for 55 ja perjantaina 16.7. EU:n metsästrategian. Teknisesti tähän ilmastoneutraalius tavoitteeseen voidaan päästä sekä hillitsemällä fossiilista alkuperää olevien raaka-aineiden käyttöä että sitomalla hiiltä metsiin ja muuhun biomassaan.
EU:n suunnitelma on kunnianhimoinen, ja näin pitää ollakin asian tärkeyden vuoksi. Toimenpiteitä tarvitaan. Metsitystä halutaan lisätä, EU:n tavoitteena on istuttaa mm. kolme miljardia puuta 2030 mennessä eli 300+ miljoonaa puuta vuodesa. Vertailun vuoksi Ruotsissa istutetaan vuosittain 380 miljoonaa puuta ja Suomessakin 150 miljoonaa. Mielenkiinnolla odotamme yksityiskohtia mihin EU kaavailee uusia istutuksia.
Korostuneesti EU:n poliittisissa keskusteluissa on toistunut, että metsien rooli on toimia pääasiallisesti hiilen sitojana ja hiilivarastona. Tänään 14.7. saimme kuulla, että biotaloutta ei laitettu kokonaan syrjään, mikä on hyvä asia Suomelle.
On helposti osoitettavissa, että ilmastomuutoksen hallinnassa tarvitaan koko metsätyökalupakin työkalut käyttöön. Mitä tapahtuisi, jos unohdettaisiin muut työkalut ilmastomuutoksen hallinnassa ja hiilidioksidin sidonta toteutettaisiin vain metsien avulla?
Globaalit hiilidioksidipäästöt ovat maailmassa lähes 36 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa (milj. CO2-ekv ton/v), josta EU:n osuus on noin 3 000 milj. CO2-ekv ton/v ja Suomen 41 milj. CO2-ekv ton/v. Lisäksi tulee tiedostaa, että metsät sitovat hiiltä eri tehokkuuksilla. Suomalainen metsä sitoo 470 tonnia CO2 vuodessa (kg CO2/vuosi/km2), kun taas optimaalisissa olosuhteissa metsät voivat sitoa jopa 1 000 tonnia CO2/vuosi/km2.
Laskennallisesti voidaan osoittaa, että maailman hiilidioksidiongelmaan ratkaisuun tarvittaisiin suomalaista metsää 78 miljoonaa km2 ja EU:n omien päästöjen kompensointiin riittäisi noin 6,2 miljoonaa km2. EU:n pinta-ala on 4,5 miljoonaa km2 eli tarvittaisiin lähes 2 miljoona km2 lisää pinta-alaa EU:lle, jotta suomalaisten metsien kasvulla saataisiin EU:n päästöt kompensoitua!
Entä jos meillä olisikin käytössä optimaalisimmat metsät (1000 tonnia CO2/km2 vuosi)? Tällaisessa tapauksessa riittäisi ”vain” 3 miljoona km2 metsää sitomaan EU:n omat päästöt. Haasteeksi tulee tällöin se, että yksistään maatalousmaan osuus on kaksi viidesosaa EU:n pinta-alasta eli noin 1,8 milj. km2. EU olisi vain yhtä metsää ja maatalousmaata. Urbaanialueet olisivatkin jossain muualla kuin EU:ssa, jossa asutukselle ei jäisi tässä tapauksessa enää tilaa.
Esitetty laskenta on teoreettinen ja kärjistävä, mutta samalla se osoittaa, että mikään yhden asian agenda ei ilmastomuutosta riitä hillitsemään, vaan työkalupakkiin tarvitaan muitakin työkaluja – myös EU:ssa. Metsien käyttö vain hiilivarastoina ei ole järkevää politiikka, varsinkin kun ymmärtää, että aina kun puuta käytetään, se korvaa fossiilisia tuotteita ja siten vähentää maankuoren fossiilisen hiilen pääsyä ilmakehään.
Ainoa oikea vaihtoehto on vähentää olennaisesti fossiilisten raaka-aineiden käyttöä globaalisti, muutoin emme voi saavuttaa tavoitteitamme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsiä tulee suojella ja käyttää hiilivarastoina vain sen verran, mitä niiden monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää.
World BioEconomy Forum näkee monimuotoisuuden tärkeänä elementtinä luontoarvojen säilyttämisessä ja ilmastomuutoksen hillinnässä. Näemme tärkeänä edistää biopohjaisia ratkaisuja erilaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Metsien osalta haluamme edelleenkin edistää metsien monimuotoista roolia, johon kuuluu luonnolliset metsät, metsien hoito sekä metsien käyttö korvamaan fossiilista alkuperää olevia joka-päiväisiä tuotteita.
Lisätietoa:
Jukka Kantola
World Bioeconomy Forumin perustaja
info@wcbef.com
+358 40 552 888
